Aamulla suuntasimme taas projektitiimin kanssa kohti keskusmyyräneuvolaa ja ultraääntä. Edellisellä käynnillä konsultti ei onnistunut löytämään myyrältä ylähuulta ja jotain suonia sydämmestä.

Tällä käynnillä sekä insinööri, että konsultti skarppasivat edellesestä. Kaapit eivät joutuneet kestämään hartioilla paukuttelua ja myyrältä löytyivät puuttuvat palaset. Sukupuolta udeltiin yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa ja hetken hiljaisuuden jälkeen kuulimme tuomion. Myyrältä puuttuu killuttimet, eli siitä tulee kaunis! Luultavasti tulee niin kaunis, että isän on hankittava jotain kättä pidempää innokkaimpien kosioiden häätämiseksi ikkunoiden alta.

Huomenna edessä on vielä konsulttikäynti paikallisessa neuvolassa, jonka jälkeen tiimimme siirtyy lomamatkalle kohti kotijuuriaan. Siellä sitten näytellään myyrämahaa oikein urakalla sukulaisille!
 
Juuri alkaneen loman ja kevään kunniaksi projektitoimistossa pakattiin kamppeet autoon suunnattiin kohti aurinkoista järven jäätä tavoitteena ahvenet. Tämä siis teoriassa.

Hallituksen puheenjohtajalle piti ensin hankkia kumisaappaat, jotta arvokkaat varpaat ei kastuisi. Ensimmäinen saappaiden ostoreissu tehtiin eilen lauantaina ja tuomisina oli mustat Hai-kumpparit. Musta ei kuitenkaan ole kauden muotiväri, tai ainakaan paras mahdollinen, joten mielessä hankinta listalle lisättiin limenvihreät kumijalkineet. 

Aamulla sitten ennen kuin hobitit ehtivät ovelle vitsoineen, starttasimme vanhan sotaratsun ja pöräytimme Toyotan läheisen metsälammen kupeeseen. Tarvoimme myyrä mukana poraamaan reikiä jäähän ja tunnin auringosta nauttimisen jälkeen kyllästyimme. Ei nykyn nykyä. Muu ei auttanut kun suunnata nokka kohti Kangasalan Prismaa, josta löytyi puheenjohtajalle elämän rakkaus, eli ne kauan etsityt oikean väriset kumpparit!

Voitokkaan kauppareissun jälkeen kohteena oli vielä Kaukajärven itäinen kolkka, jossa saimme nauttia muutaman muunkin pilkkijän ja hirveen monen hiihtäjän seurasta. Ketään ei lyöty kairalla. Liekkö Ahti todennut reilun toimintamme hyväksi, vai saatiinko vain säälistä, mutta pian hallituksen puheenjohtaja kiskoi jäälle ahvenen. Kokoa kalalla oli ainakin kaksi metriä ja sitä avannosta kiskoi valehtelematta kymmenkunta ihmistä. Vaan tietääpä nyt meidänkin myyrä miltä ahven näyttää! Sivistymättömille pääkaupunkilaisille teineille ja turkulaisille liitän oheen kuvan. 
Huomenna on sitten kyseessä ihan erilainen pilkkireissu, kun lähdemme näyttämään myyrää uudestaan tuolle keskusmyyräneuvolan myyräkonsultille. Kyseessä on sama konsultti, joka viime käynnillä hukkasi myyrän ylähuulen ja sukupuolen. Toivotaan tällä kertaa parempaa tulosta!
 
Tänään meinasi insinöörin pieni pää hämmentyä kun hallituksen puheenjohtaja soitti kesken työpäivän: "Mä lähden synnyttämään." Pikaisen päissäänlaskun jälkeen tulin tulokseen "Mitä hemmettiä", kun oma laskuoppi antoi raskausviikkoja aivan liian vähän. Pienen paniikin ja hämmennyksen lopetti tarkentava selitys. Elämäni sulostuttaja oli lähdössä auttamaan koiran pentuja maailmaan, eikä suinkaan myyräosastolle itse.

Täällä me nyt kotona kolmen karvaperseen kanssa ihmetellään ja odotellaan.

Viikonloppuna kävimme tutustuttamassa myyrää kalastuksen saloihin, kun ryntäsimme järven jäälle kauniin, mutta hieman viimaisen, kevätkelin yllyttämänä. Nyt se meidän maha-asukki varmasti tunnistaa jo särjen, mutta ahven on vielä oppimatta. Muuten myyrä rintamalla on ollut hieman hiljaista, sydänääniä on sentään kuulunut. Viikon päästä on sitten myyräkonsultti ja päivä siitä kontrolliultra.

Mitkä on muuten säännöt insinöörin ulkomaan matkoille raskausaikana? Puheenjohtaja on ilman muuta pidettävä iloisena tuomalla suloinen ruotsalainen pehmolelu, mutta entäs myyrä? On varmaankin turvallisinta tuoda myyrällekkin oma, ettei välit mene jo ennen syntymää.
 
Kuten parhaimmatkin lintubongarit, varustauduimme eilis aamuna lämpimillä toppakamppeilla ja lähdimme hallituksen puheenjohtajan kanssa bongausreissulle. Ei muuta kun saksalaisen insinöörityön taidonnäyte käyntiin ja matka kohti keskusmyyräneuvolaa oli alkanut.

Perille saavuttuamme valtuutettu myyräkonsultti ohjasi meidät tutkimushuoneeseen ja komensi projektin tärkeimmän henkilön selälleen pöydälle samalla insinööriä komentaen. En olisi kuulemma saanut testata seinällä olevan kaapin ja oman olkapääni iskuenergian vastaanottokykyä. Kuten arvata saattaa, kaappiin ei sattunut.

Konsultti alkoi sohia kepukalla protohallin yläpuolella ja näytölle ilmeistyi ilmielävä myyrä, joka nukkua tohnotti rankan automatkan jälkeen. Olen aivan varma, että jostain kaukaisuudesta kajahti Imperial Marchin alkutahdit kun tuo rakkautemme hedelmä oli taas nähtävillä. Toivottavasti maailma on valmis Darth Vader junioriamme varten!
Puolen tunnin sohimisen aikana ehtii insinööri miettiä vaikka mitä. Miksi tuo lääkäri ei puhu juuri ollenkaan, kuuluuko myyrän näyttää alienilta, onko tuo nyt sitten se sydän, onko kaikki varmasti kunnossa? Ilmeisesti kaikki oli kuitenkin hyvin, vaikka ajan puutteen vuoksi lääkäri ei ehtinytkään ylähuulta(?) löytämäänkään. Saimme kuitenkin vielä toisen bongausajan, jotta lääkäri voi jonkun sydänverisuonijuttuhomman ja ylähuulen varmistaa. Sillä reissulla voi sitten myyrän sukupuolikromosomijakaumakin selvitä, kun tästä reissusta jäi käteen vain hirveä kasa käsittämättömiä tulosteita ultran ajalta.
 
Nyt voi pikku hiljaa sanoa jo, että selviydyimme yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa viikonlopusta hengissä. 

Perjantaina aloitimme viikonloppuun ja vanhempien saapumiseen valmistautumisen huiskamalla hulluna projektitoimisto siistiin kuntoon. Tai no, ainakin aiottiin huiskaa. Töistä kotiin tullessa kävin piuhaostoksilla ja TADAA, nyt meidän kotidopplerin saa kytkettyä kiinni läppäriin. Tulosta ällistellä pällistellä alla olevasta videosta, tältä siis kuulostaa tuleva Suomen yksinvaltias:


Puhtaasti tekniseltä kannalta myyrän sydänäänistä voidaan seuraavat kaksi kuvaajaa. Toimituksen huomiona että alkuperäiselle, 44100Hz näytteenottotaajuudella äänitetylle, audionauhotteelle on suoritettu desimointi käyttäen kertoimena kahdeksan ja 30 kertoimen FIR-alipäästösuodinta. Ensimmäisenä otetaan tarkasteluun fourier-muunnosta käyttäen tehty taajuusanalyysi, jonka tuloksesta seuraava graafi on piirretty.
Nicke Knackertonia lainatakseni: Johtopäätös, Myyrän sydänäänet eivät koostu yhdestä sini-aallosta. Yllättävää!

Vielä sitten insinööripornoa rakastaville sama taajuusinformaatio spectrogrammi-muodossa:
Launtaina kävimme sitten tänne Suomen Turkuun eli Tampereella rantautuneiden vanhempieni kanssa syömässä oikein keskustassa. Ruokahalun maksimoimiseksi päätimme harrastaa hyötyliikuntaa ja lähdimme shoppailemaan hyökkäysvaunuja. Voittajaksi kaiken maailman kevyiden panssariajoneuvojen joukosta valikoitui Crescentin Classic-vaunut. 


Vaunujen ajaton ulkonäkö ja hyvin kaarteissa toimiva ajonvakautusjärjestelmä vakuutti raadin. Rungon suunnittelussa on selkeästi huomioitu sivuttaiset vääntöliikkeet, joita vaunujen sivuilla kulkevat koirat voivat saada aikaan. Vakiovarusteena vaunuissa on kahdeksan tuuman mustat kolmipuolaiset vanteet ja audiopuoli loistaa poissaolollaan. Vastaiskuna mopoautoille voisin keväällä viritellä meidän hyökkäysvaunuun 18 tuumaset vanteet ja 12 tuuman subbarin, siinä ois teineille ihmettelemistä!
 
Aloitan tämän kertaisen kirjoituksen arvoituksella, joka jättää Pekka Himasen rahoitusmysteerinkin toiseksi:

Mitä siitä tulee kun hallituksen puheenjohtaja pääsee vartioimattomalle ostosretkelle Tampereen keskustaan?

Vastaus: Lahja insinöörille! 

Työpäivän jälkeen kotona odotti innosta halkeamaisillaan (myyrä ei ole vielä niin suuri) oleva nainen. Kirjakaupan muovipussista paljastu insinöörille hankittu kirja, jonka nimi sai väsyneen arjensankarin hymyilemään; Vauva, omistajan opas.  Takakannessa luvataan paljon hyviä ohjeita niille teknisesti orientoituneille lukijoille, joille myyrä on huomattavasti auton moottorinohjausyksikön toimintaa uudempi tuttavuus. Vielä en ole kokonaan kirjaa lukenut, kun on Ajan pyörän lontooksi kirjoitettu viimeinen osa pahasti kesken, mutta seuraavaksi se ehdottomasti lukuun lähtee. Pikaisella silmäyksellä löydetyt myyrän kaavio osaluettelolla höystettynä sekä vian määritys äänimerkkien antavat viitteitä teoksesta, johon insinööri mielellään syventyy. Erityisesti viittaus myyräkonsulttiin termillä valtuutettu huoltoedustaja ansaitsee suuren plussan kekseliäisyydestä.

Kirjallisen materiaalin lisäksi projektitoimistoon ilmestyi viime viikon aikana tekninen vimpain, kun saimme Vesilahden Robinilta vaimoineen lainaan doppler-kekottimen. Kyllä se on vaan myönnettävä, onhan se mukava laite. Parina edellisenä iltana insinööri on levittänyt hallituksen puheenjohtajan hupikummulle (kylmää) rasvaa ja huudon loputtua etsinyt myyrän sydänäänet ihmisten ilmoille. On se vaan mualiman suurin ihme tuo myyrä, joka meillä kasvaa.

Tämän viikon loppupuoliskolla allekirjoittaneet vanhemmat saapuvat Tampereelle tekemään insinööri-veljeksille vaimoineen tupatarkastukset. Ennen kuin kukaan ehtii asiaa ihmetellä selvennän erästä asiaa. Toisin kuin yleisesti luullaan, meillä insinööreilläkin on vanhemmat. Julkisuudessa esitety teoria, jossa luonnosta löydetyistä toukista metamorfoosin kautta kehittyy luomakuntaa hallitseva rotu, on täysin väärä. Aivan kuten muutkin, synnymme äidistä ja kehitymme myyrä vaiheesta kohti aikuisuutta normaalisti, jotain vain vinksahtaa etukäteen määrittelemättömässä vaiheessa. Vanhempien tupatarkastuksen lisäksi täällä nyt odotellaan 12 päivä varattua rakenneultraa, jossa selviää onko myyrällä killuttimet vai tuleeko siitä kaunis.